Ajankohtaista

Tervehdys Hyvä lukija!

Tämän ”Ajankohtaista”-otsikon alle kirjoitan politiikan osalta kommentteja päiväkirjamaisesti. Tarkoitus on laittaa ylös niitä politiikan uutisia, joissa olen mukana ja lyhyitä kirjoituksia niistä päätöksistä ja kokouksista, joissa olen ollut mukana. Tarkoitus on tehdä valtuusto/aluevaltuustotyöstäni ja niihin liittyvistä prosesseista läpinäkyvämpiä ja tuon esiin omia näkemyksiäni käsitellyistä asioista, jos minulla on niistä oma mielipide. Toivottavasti tämä avaa teille valtuuston työtä ja näkemyksiäni teille.

18.2.2022

Yle Uutiset Häme | Yle Uutiset Häme 16.2.2022
Harjun terveyden huippuluvut epäilyttävät päättäjiä – asukkaat kertovat huonoista kokemuksista poliitikoille.

https://areena.yle.fi/1-50966944?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share

Petteri Orpon ylistämä Harjun terveys kertoi huippuhyvistä tuloksista – paikallispoliitikot epäilevät lukujen luotettavuutta

https://yle.fi/uutiset/3-12321478?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

19.2.2022

https://www.ess.fi/paikalliset/4483615

Tänään 19.2.2022 Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin lehtiversiossa otsikolla ”Uuden Sote-hallinnon paikoista syntyi sopu”. Omasta puolestani totean, että olen Perussuomalaisten Päijät-hämeen hyvinvointialueen sote-hallinnon luottamuspaikkaneuvottelijoiden työhön erittäin tyytyväinen. Kiitos heille! Saimme kaikkiin lautakuntiin kaksi paikkaa ja valtuuston 2. varapuheenjohtajan paikka. Tämä valtuuston varapuheenjohtajan paikka on sikäli merkittävä, että varapuheenjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, vaikka äänioikeutta ei olekaan. Hallitukseen saimme yhden paikan. Toisen paikan menetimme johtuen vasemmistoliiton ja vihreiden tekemän teknisen vaaliliiton vuoksi. Vaalitulostamme peilaten voin kuitenkin todeta, että neuvottelutulos on puolueemme kannalta reilu ja oikeasuhtainen. Tehdään näillä eväillä mahdollisimman hyvää työtä ja seuraavissa vaaleissa pyrimme parempaan tulokseen.

Aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran ja korosti omaa valtaansa – ”Päätösvallan pitää ulottua yksityistämisiin ja Harjun terveyden kaltaisiin asioihin” | Päijät-Häme | Etelä-Suomen Sanomat (ess.fi)

Koimme 7.3.2022 historiaa, sillä Päijät-Hämeen aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran Lahden Sibeliustalolla ja nimesi luottamushenkilöt eri toimielimiin. Luottamushenkilöiden asettelu muodostui haasteelliseksi monestakin syystä. Yksi tärkeimmistä oli jääviys joko työpaikan tai muiden luottamustoimien vuoksi. Jonkin verran ponnistelua vaati myös sukupuolikiintiön noudattaminen, mutta sen osuus ei ollut Perussuomalaisten osalta suuri. Liitän tähän alle Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Perussuomalaisten valtuutettujen ja varavaltuutettujen nimet ja heidän luottamustoimensa. Itselleni sain hallituspaikan ja toimin lisäksi aluevaltuustoryhmäni (ps) puheenjohtajana. Yhteistyötä puolueiden välillä pääsen tekemään lähiaikoina perustettavassa työryhmässä, jossa jäseninä ovat kunkin puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajat.

Päijät-Häme		Luottamustehtävä	Kotikunta
Aluevaltuutetut
Jyrki Joensuu		-Aluevaltuuston 2.vpj	Hollola
Ville-Veikko Elomaa	[email protected]	-Aluehallituksen jäsen	Lahti
Mira Nieminen		-Turvallisuus ja varautuminen ltk jäsen -Suhteellisten vaalien ltk varajäsen	Lahti
Rami Lehto		-Aluevaltuutettu	Lahti
Saija Granlund		-Tarkastuslautakunta jäsen	Lahti
Tuomas Sorsa		-Tarkastuslautakunta jäsen -Suhteellisten vaalien ltk jäsen	Lahti
Sari Sikkilä		-Hyte ltk jäsen	Orimattila
Jari Ronkainen		-Aluevaltuutettu	Hollola
Tuija Saloranta		-Asiakas- ja osallisuus ltk jäsen	Lahti
Aki Markkola		-Hyte ltk jäsen	Hollola

Varat
Varavaltuutetut
Jarmo Ruuth		-Turvallisuus ja varautuminen ltk jäsen -Aluehallituksen varajäsen	Heinola
Johanna Ekman		-Yksilöjaoston jäsen -Hyte-ltk varajäsen	Orimattila
Satu Segersven		-Turvallisuus ja varautuminen ltk varajäsen -Asiakas- ja osallisuus ltk varajäsen	Hollola
Tommi Hykkyrä		-Asiakas- ja osallisuus ltk jäsen	Orimattila
Petri Palo		-Turvallisuus ja varautuminen ltk varajäsen -Hyte ltk varajäsen	Hollola
Harri Salonen		-Tarkastuslautakunnan varajäsen	Heinola
Jorma Ratia		-Vara-aluevaltuutettu	Lahti
Hannu Kaasinen		-Vara-aluevaltuutettu	Lahti
Maarit Tuomi		-Tarkastuslautakunnan varajäsen	Lahti
Mikko Rautkoski		-Asiakas ja osallisuus ltk varajäsen -Yksilöjaoston varajäsen	Heinola

Valtuutettujen ja varavaltuutettujen ulkopuolelta on valittu lisäksi Merja Ilmoniemi (Lahti) aluevaalilautakuntaan.

18.3.2022

Ensimmäinen aluehallituksen kokous pidettiin 14.3.2022. Kokous venähti kokonaisuudessaan lähes kuusituntiseksi.

https://www.ess.fi/paikalliset/4513176

Aluehallituksen kokouksen jälkeen ehti piipahtaa kotona ja ilta meni Lahden kaupungin valtuuston kokouksessa ja ”yllättäen” tämäkin kokous jatkui klo 22.00 saakka. Valtuuston kokouksen aloitimme hiljaisella hetkellä Ukrainan ja Venäjän välisen sodan vuoksi. Valtuuston kokouksessa kävimme läpi kaava-asioita ja vihervasemmisto oli tehnyt useita muutosehdotuksia Lahden Strategiaan. Näillä muutosehdotuksilla oli mielestäni varsin minimaalinen merkitys kokonaisuuteen, eivätkä ne menestyneetkään äänestyksissä. Keskustelua kävimme linja-autoaseman katoksen laajentamisesta. Se katsottiin tässä vaiheessa liian kalliiksi ja osin tarpeettomaksi projektiksi.

Ensi viikolla jatkuvat koulutukset eli maanantaina 21.3.2022 menee päivä Sibeliustalolla aluehallinnon koulutuksessa koskien strategista suunnittelua. Olen myös aloittanut HHJ-kurssin eli Hyväksytty Hallituksen Jäsen-kurssin. Tarkoitus olisi suorittaa kevään aikana myös puheenjohtajakurssi tähän liittyen ja mahdollisuuksieni mukaan pyrin suorittamaan tämän vuoden puolella HHJ-tutkinnon.

30.3.2022

https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4526985

https://www.ess.fi/paikalliset/4528108

Työterveys Wellamon myynti on kirvoittanut paljon mielipiteitä ja poliittinen kenttä on jakautunut. Tässä mielipidekirjoituksessa halusimme korostaa, että Wellamolla on erinomainen paikka omistusverkossa, joka hyödyttää kuntia ja kuntien veronmaksajia. Wellamon myynti on menossa käsittelyyn Lahden Kaupungin hallitukseen 4.4.2022. Äänestystulos ratkaisee Wellamon kohtalon. Mikäli yhtiö saa jatkaa nykyisellään ja tytäryhtiö aloittaa toiminnan, avaan aihetta poliittiselta ja taloudelliselta kannalta jatkossa tällä palstalla tarkemmin.

30.3.2022

https://www.ess.fi/paikalliset/4529655

Aluevaltuuston kokouksessa 28.3.2022 käytiin keskustelua ja äänestettiin aluehallituksen puheenjohtajan palkkioista. Tällä hetkellä puheenjohtajan tehtävä on katsottu puolipäiväiseksi, josta vuosikorvaus jää 30 000,- euroon. Ennen vaaleja tehdyissä neuvotteluissa perussuomalaiset olivat kannanotoissaan järjestelmällisesti vastustaneet suuria palkkioita, jonka vuoksi myös aluevaltuuston kokouksessa ryhmäydyimme SDP:n esityksen kannalle. Tässä suhteessa pidimme linjamme samana emmekä muuttaneet kantojamme. Ikävän sivumaun äänestykseen teki se, että tässä vaiheessa asioista päätettäessä palkkioiden maksu vääjäämättä henkilöityy eikä se ole tarkoitus. Puheenjohtajana Kristiina Hämäläinen (kok) ansaitsee tuen ja kannustuksen. Kyse ei meillä perussuomalaisilla ollutkaan henkilöön, vaan asiaan kohdistuva. Toki voidaan miettiä, olisiko alun perin luottamustehtävä vaativuudessaan pitänyt katsoa täysipäiväiseksi ja siten vuosipalkkio olisi ollut 60 000,- eur ja olisiko silloin enää ollut tarvetta kokouspalkkioille?

Erillinen filosofinen oma ajatukseni on koko luottamushenkilöiden palkkiorakenne. Onko palkkiorakenne nykyisellään sellainen, että se houkuttelee tärkeisiin luottamustehtäviin riittävän kattavasti koko yhteiskunnan kaikki kerrokset? Suosiiko palkkiorakenne matalapalkkaisten aktiivisuutta politiikassa ja lamaa keskiluokan tai ylemmän keskiluokan poliittiset mahdollisuudet? Ovatko luottamustehtävät tietyillä paikoilla luonteeltaan riittävästi kompensoitu? Hyvin äveriäät henkilöt, joille taas palkkatulo ei ole itseisarvo, voivat niinikään olla aktiivisia. Täten keskiluokka, se veronmaksajien tuki- ja selkäranka, saattaa jäädä politiikan kentällä aliedustetuksi. Haittaako korvausjärjestelmä demokratian toteutumista? Nämä kysymykset ovat pohdintaa, eivätkä sisällä vastauksia. Tälle saralle toki soisin laajempaakin keskustelua.

13.4.2022

https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4548162

https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4541703

Työterveys Wellamo Oy on palvellut omistajiaan vuosia. Laskelmien mukaan (verrattuna erään yksityisen aseman hintoihin) Työterveys Wellamo Oy on säästänyt rahaa vajaan miljoonan euroa vuodessa omistajilleen esim. vuonna 2021. Työterveys on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka ei automaattisesti sisällä sairaanhoitoa, ellei sitä työnantaja ole erikseen ostanut. Työterveys on lakisääteistä. Olen vaalilupauksessani sanonut, että pyrin edistämään pienen ja keskisuuren yrittäjän elämää, jota mm. Wellamon edullinen lakisääteinen työterveys osaltaan tarjoaisi. Työterveysalalla terve kilpailu on katoamassa suurten, jopa globaalien, yritysten valloittaessa markkinoita. On surullista todeta verorahojen valuvan globaalien terveysalan yritysten toimesta rajojemme ulkopuolelle.

https://www.ess.fi/paikalliset/4566043

Työterveys Wellamo Oy äänestetttiin Lahden kaupungin valtuuston kokouksessa myytäväksi. Itse jääväsin itseni, koska olen toiminut hallituksen puheenjohtajana tässä yrityksessä. Äänestys meni yllättävän tiukalle, vain kahden valtuutetun ääni käytännössä ratkaisi päätöksen. Pahoittelen lopputulemaa. Hallituksen puheenjohtajana en kuitenkaan syvemmin asiaa lähde tässä vaiheessa puimaan. Koen silti, että tämä oli Lahtelaiselle veronmaksajalle pitkässä juoksussa kallis päätös.

26.5.2022 Valoa pimeyteen!!

Lahdessa tuli samaan aikaan kaksi uutista, jotka tasapainottavat toisiaan. Suru-uutinen Kymiringin osalta, joka peruutti nyt kolmannen kerran kisansa ja tällä kertaa ”omasta” syystään. Rata ei kaikkien näiden vuosien jälkeen ole edelleenkään valmis. Lahtelaisia tämä suru-uutinen koskettaa sikäli, että Lahtelaisten varoja on tässä projektissa välillisesti kiinni LahtiEventsin kautta. Minusta oiva esimerkki siitä, ettei verorahoilla edes välillisesti pidä lähteä riskisijoituksiin mukaan. Moottoriurheilu on tunnetusti näillä leveyspiireillä eritoten vaikeasti kannattava yritysmuoto.

https://www.ess.fi/paikalliset/4629103

https://www.ess.fi/paikalliset/4628651

Valoa tunnelin päähän syttyi kirkkaasti 23.5.2022, kun saimme valtuustossa ja median välityksellä tietää, että Fazer perustaa makeistehtaan Lahteen. Tämä projekti tulee aikanaan työllistämään jopa muutama tuhat ihmistä välillisesti parhaimmillaan. Lahtelaiseen korkeaan työttömyysasteeseen tällä on toivottavasti korjaava vaikutus ja saamme sitä kautta negatiivista talouskehitystä oikaistua.

https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4627291

https://www.ess.fi/paikalliset/4682879

PERUSSUOMALAISET Lahti 19.6.2022

Päijät-Hämeen aluevaltuustoryhmä

Perussuomalaisten Päijät-Hämeen aluevaltuustoryhmän kannanotto.

Perussuomalaiset luopuvat aluevaltuustoryhmänsä tukirahasta

Ryhmälle myönnetty 40 000 rahasumma siirtyy hyvinvointityöhön

PS-ALUEVALTUUSTORYHMÄ. Päijät-Hämeen aluevaltuusto on varannut valtion talousarvion lisämäärärahan mukaisesti 287 500 euroa aluevaltuustoryhmien tukemiseen vuodelle 2022. Tätä käyttöaikaa on pidennetty loppuvuoteen 2023. Perussuomalaisten Päijät-Hämeen aluevaltuustoryhmä ei ota vastaan omaa osuuttaan varoista, eli noin 40 000 euroa, vaan nämä rahavarat siirtyvät Päijät-Hämeen hyvinvointialueen käyttöön.

Ryhmäraha on tarkoitettu hyvinvointialueen poliittiseen toimintaan, kuten aluevaltuustoryhmän oman sihteerin palkkaamiseen. Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä haluaa sanoa itsensä irti ylisuureksi kasvaneesta ryhmärahasta, josta ryhmän mielestä heijastuu hyvävelijärjestelmän sulle-mulle -ajattelu.

Ryhmä ei keksinyt mielestään järjellistä käyttöä varatulle rahasummalle. Ryhmä katsoi tuon rahan hyödyttävän enemmän hyvinvointialuetta, jonka hyväksi perussuomalaisten ryhmä luopuu osuudestaan. Ryhmä toivoo muiden poliittisten ryhmien avoimesti ja läpinäkyvästi tuovan julkisuudessa esiin sen, mihin rahat tulevat käytännössä käytetyiksi.

https://www.ess.fi/paikalliset/4682879

29.6.2022

Päijät-Hämeen aluevaltuusto äänesti 27.6.2022 uudeksi hyvinvointialueen johtajaksi Petri Virolaisen. Meillä oli kolme monella tapaa tasavahvaa kandidaattia loppukahinoissa johtajaa valittaessa. Näitä olivat Annikki Niiranen, Jukka Santala ja Petri Virolainen. Valintatoimikunta ei kyennyt yksimielistä päätöstä esittämään hallitukselle 20.6.2022. Hallituksessa keskustelimme ehdokkaista ja osa olisi halunnut esittää aluevaltuustolle oman ehdokkaansa, mutta yhtenäistä linjaa ei saatu hallituksessa päätettyä ja kokoomuksen Ilkka Viljanen teki oikein ehdottaessaan, että pidettäisiin virkavaalit aluevaltuuston kokouksessa 27.6.2022. Itse kannatin tätä näkemystä ja näkemys saikin niukan enemmistön äänin 6-5. Itse kannatin virkavaaleja, koska ehdokkaat olivat varsin tasaväkisiä ja siksi, että tiesin omassakin puolueryhmässäni äänten jakautuvan. Tärkeä syy oli se, että en tahtonut hallituksen esittävän ehdokasta, joka ei nauttisi valtuuston edustajien laajaa kannatusta. Tällöin hallitus olisi ohjannut tasaväkisessä kamppailussa aluevaltuuston mielipidettä. Ainoastaan keskustalla ja kristillisdemokraateilla oli yhtenäinen linja omasta ehdokkaastaan. Keskustelimme perussuomalaisten ryhmässä ehdokasasettelusta, mutta emme lähteneet tekemään ryhmän yhteistä linjausta, vaan kukin sai äänestää tahtonsa mukaisesti. Omasta puolestani voin todeta, että olisin voinut elää minkä tahansa päätöksen mukaan, mutta koska Aluevaltuuston strategiassa on niin syvästi painotettu henkilökunnan hyvinvointia ja koska tiedän sotealan olevan täysin riippuvainen riittävästä ja riittävän motivoituneesta henkilökunnasta, on henkilökunnan hyvinvoinnin eteen tehtävä kaikki mahdollinen, joten paras ehdokas oli tässä vaiheessa mielestäni nyt valittu Petri Virolainen. Toivon, että pystymme hänen substanssiosaamisellaan myös tehostamaan sairaanhoidon toimintaa kustannustehokkaaksi ja tätä samaa viisautta siirtämään muualle sotealalle. Meidän on kyettävä alentamaan julkisen terveydenhuollon kuluja. Tämä voidaan tehdä ainoastaan käyttämällä resursseja niihin hoitoihin, joilla saavutetaan paitsi inhimillinen elämänlaatu, myös kustannustehokkuus. Terveydenhuollosta olisi karsittava pois ne osa-alueet, jotka eivät palvele yhteiskunnan yhteistä etua.

https://www.ess.fi/paikalliset/4667205

https://www.ess.fi/paikalliset/4681634

https://www.ess.fi/paikalliset/4697367

Lahden Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 28.11.2022

ByVille-Veikko Elomaa29.11.2022

https://www.mediaserver.fi/live/lahti

https://www.ess.fi/paikalliset/5557622

Lahden kaupungin talousarvio 2023

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut!

Perussuomalaiset ovat yksimielisesti sitoutuneet kaupungin hallituksen talousarvioon. Uusiin menolisäyksiin emme ole valmiita. Budjettiraamin sisällä rahan käyttö on mietittävä tarkasti, hyöty, ei ideologia edellä. Hyötyä ei ole esim. ideologian nimissä tehdyt kymmenien miljoonien katurakennusprojektit. Rahankäyttö tulee priorisoida.

Suomi on vajoamassa taantumaan, jossa bruttokansantuotteen arvellaan kasvavan ensi vuonna 2023 vain 0,5 %. Inflaatio kasvaa voimakkaasti. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli Suomessa syyskuussa 8,1 %. Korkotaso on nousussa ja Euroopan keskuspankki on ilmoittanut uusia nostoja olevan tulossa vielä alkuvuodesta 2023. Valtion velka kasvaa edelleen ja hyvinvointialueen budjetti on alijäämäinen vuonna 2023. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä olemme jo stagflaatiossa, jossa yhdistyvät korkea inflaatio, heikko työllisyys ja heikko talouskasvu. Tämä on vain aavistuksen vähemmän huono kuin hyperinflaatio.

Yksittäisen kansalaisen kannalta tilanne on synkkä. Kuluttajaliitto on arvioinut, että vain vajaa 15 % kotitalouksista selviää, mikäli talouden kulut lisääntyvät tulorakenteeseen nähden 500 eur kuukaudessa. Tämä summa tulee nopeasti vastaan, kun otamme huomioon heikon palkkakehityksen, pankkilainojen koron nousun ja korkean inflaation. Kuluttajahintojen nousu on pitkälti seuraamusta energian hintojen noususta, joka heijastuu kerrannaisvaikutuksellaan kaikkiin kuluttajahintoihin. Voimmeko omalta osaltamme auttaa? Voiko Lahti omalta osaltaan olla pelastamassa kotitalouksia vaikuttamalla esim. sähkön hintaan alueellaan? Ongelma on todellinen ja kriittinen. Joka viides kotitalous ei selviä pienestäkään kulujen noususta.

Lahden kaupungin tilanne ei ole valtakunnallista tilaa parempi. Kumulatiivinen alijäämä vuosille 2023-25 on 120 000 000 euroa. On uhkana, että kaupungin kassaylijäämä on lähivuosina syöty ja joudumme rahoittamaan velalla käyttötaloutta. LUMO eli Lahden uudistumis- ja muutosohjelman piti vuosina 2021-23 tuoda vajaan 20 miljoonan euron säästöt. Vaaditaan poliittista yhtenäisyyttä, jotta tavoitteisiin päästäisiin.

Lahden kaupungin talouden käyttökate on heikko. Investointeja ei voida tehdä kuin velkarahalla, koska poistojen summat ovat suuremmat kuin vuosikate (esim. v. 2024 vuosikate n. 8,6 miljoonaa euroa ja poistot 55,7 miljoonaa euroa). Investointeja on siis priorisoitava. Investoinneista keskeisin olisi mielestämme monitoimihallin rakentaminen. Lisäksi koko urheilustadionin nykyinen konsepti on mietittävä uudestaan; jäähallia ei voi enää järkevästi korjata ja suurhallikin on jo 41 vuotta vanha. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa investoinneille tulisi pyrkiä saamaan kumppanuuksia esim. yksityiseltä sektorilta.

Lahdella on liikaa tappiollisia ja kaupungin tuen varassa olevia yhtiöitä. Konserniyhtiöiden määrää on tarkasteltava, tiivistettävä ja muokattava (KV 13.12.2021) . Tässä asiassa ei ole vuoden aikana edistytty poliittisen yhtenäisyyden puuttuessa. Yhtiöiden hallituspaikkoja ei tulisi pitää pelkästään palkintopaikkoina. Riittävä yhtiöiden määrä olisi 7-10 kappaletta. Muut tulisi yksinkertaisesti lakkauttaa tai yhdistää.

Events on lakkautettavana nyt pakon edessä. Tulisi tarkkaan käydä läpi etupainotteisesti ne yhtiöt ja omistukset, jotka eivät ole Lahden kaupungille strategisesti tärkeitä ja taloudellisesti kannattavia. Myyntivoittojen rahat käyttäisimme infran rakentamiseen, ja tonttivarannon kasvattamiseen. Yrityksille on oltava valmiit ratkaisut. Ne eivät odota kaavoituksia eivätkä tarvittavaa infraa vuosikausia. Kaavoituksissa ja tonttiratkaisuissa suosisimme yhteistyötä naapurikuntien kanssa.

Luonnollisiin monopoleihin, kuten Lahti Energian ja LahtiAqua:n myyntiä, edes osittain, ei tulisi tehdä. Vaikka näille yhtiöille helposti löytyisi ostaja, johtaisi se vääjäämättä kuluttajahintojen, osin jopa hallitsemattomaan, nousuun ja pitkällä jänteellä palvelujen laadun heikkenemiseen. Näiden yhtiöiden yhdistäminen voi myös nostaa hintatasoja, koska kiusaus kustantaa esim. LahtiAquan tuotolla LahtiEnergian investointeja kasvaisi liian suureksi. Myös asiantuntijuus toisen alan johdossa voisi kärsiä.

Työterveys Wellamo on tuottanut terveyspalveluja omistajilleen heidän toivomuksestaan edullisesti. Myynnin jälkeen jää nähtäväksi, miten paljon enemmän työterveyspalvelut tulevat maksamaan Lahden kaupungille ja paraneeko palvelutaso. Miten nopeasti kaupasta saatava hinta on kuitattu? Tuleeko Wellamon myynnistä varoittava esimerkki luontaisten monopolien myyntiä harkittaessa? Lahdessakin on esimerkkejä siitä, että Wellamon tapaisessa työterveyshuollon yrityskaupassa lääkärit, eivätkä välttämättä muukaan hoitohenkilöstö, siirry uuden omistajan palvelukseen. Tämä voi aiheuttaa merkittävän resurssipulan ja vaikeuttaa työterveyshuollon asianmukaista toteutumista asiakasyrityksissä.

Lahden alueen yksi suurimpia ongelmia on rakenteellisen työttömyyden jatkuminen. Työttömiä työnhakijoita työvoimasta on noin 13 %. Pitkäaikaistyötön tarkoittaa yli 365 vrk työttömänä ollutta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyden lohduttomuudesta kertoo se, että Lahdessa yli 60% työttömistä on ollut työttömänä enemmän kuin 1000 vrk. Pitkäaikaistyöttömät eivät siis työllisty, vaikka tässä työttömien joukossa useat edustavat juuri sitä ammattitaitoa, josta on työvoimapulaa tällä alueella. Kaikista työttömistä yli 50-vuotiaita on puolet. Osa näistä odottanee 60-ikävuoden rajapyykkiä, jolloin tulee mahdollisuus päästä helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntouttava työtoiminta on siirtymässä 1.1.2023 hyvinvointialueeen vastuulle. Lahden kaupungin kannattaa tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta pitkäaikaistyöttömistä voitaisiin tehokkaasti seuloa pois se osuus, joka voisi siirtyä eläkkeelle. Sosiaalityö vaatii resurssia, jotta aktivointisuunnittelu saadaan tehokkaasti tehtyä. Sosiaalityö on tällä hetkellä pullonkaula tässä prosessissa. Kaupungin kannattaa olla tässä asiassa proaktiivinen, koska TE-palvelut siirtyvät 1.1.2025 alkaen kunnille kuntakokeilujen päättyessä 31.12.2024. Tällöin taloutemme alijäämää uhkaa syveneminen ns. sakkomaksujen astuessa voimaan jokaisesta pitkäaikaisesta työttömästä työnhakijasta.

Lahden alueella LUT ja Salpaus kouluttavat työmarkkinoille. Haasteena on, löytyykö Lahden alueelta työnantajia. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä yrittäjien kanssa. Tarvittaneen räätälöityjä koulutuksia.

Lahden tilanne on monella tapaa haasteellinen. Poliittisella yhteistyöllä ja yksimielisyydellä, ilman poliittisten irtopisteiden kalastelua, meillä on mahdollista minimoida ongelmia. Me emme voi vaikuttaa osaltamme maailman politiikkaan, mutta me voimme, niin halutessamme, pyrkiä auttamaan paitsi Lahden kaupungin menestymistä tulevaisuudessa, kuin auttaa lahtelaisia energiakriisin kustannuksista selviämisessä. Yhdessä olemme enemmän.

18.12.2022

https://www.ess.fi/paikalliset/5597904

https://www.ess.fi/paikalliset/5597100

Lahden kaupungin valtuustossa äänestettiin maanantaina 12.12.2022 LahtiEnergian rahoiittamisesta. Itse vastustin lainojen muuttamista rahastoksi. Pahoin pelkään, että Lahden kaupungilta jäävät saamatta nyt paitsi korkotulot ja osingot, on mahdollista, että LahtiEnergiaa pyritään myymään ainakin osissa yksityisille markkinoille. Tätä on syytä vastustaa. Olemme hyvin nähneet mitä tapahtuu kun yksityinen sektori pääsee määräämään käytännössä monopolisoituneilla markkinoilla elintärkeän sähkön hintaa. Sähköverkon ja sähkön tuotannon tulee pysyä julkisessa omistuksessa ja se on paitsi oikeudenmukaisuuden tae, myös huoltoturvan perusta kaikille kansalaisille. Lahdella on runsaasti turhia ja kalliita yrityksiä, jotka tulisi poistaa valikoimastamme ja jotka kuormittavat Lahden veronmaksajien kukkaroita. Vaikka työterveys Wellamo ei ole tuottoisa yritys numeroissa, on se puolestaan tuottanut Lahden kaupungille säästöjä edullisilla työterveyspalveluilla lähemmäs miljoona euroa vuodessa. Kun yritys myydään yksityiselle sektorille pilkkahinnalla, tulevat työterveyden kulut nousemaan vuosittain 1-2 miljoonaa euroa ostetusta palvelutasosta riippuen.

Aluevaltuuston talousarviokokous 19.12.2022

https://www.ess.fi/paikalliset/5605454

Päijät-Hämeen aluevaltuuston talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro 19.12.2022 Perussuomalaiset

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät aluevaltuutetut!

Hyvinvointialueet ovat käynnistymässä 1.1.2023. Ensimmäinen talousarviomme on tänään meillä hyväksyttävänä. Talousarviomme on vajaa 12 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta todellisuudessa alijäämä tulee olemaan reilusti suurempi, kun otamme huomioon palkkaharmonisaation, hoitajamitoituksen ja eläkemenoperusteisen tasausmaksun. Horisonttia sumentaa maailmantalouden epävarmuudet kuten kiihtyvä inflaatio nousevine energiakuluineen. Lisäksi poliittiset sekä taloudelliset toimet liittyen Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan sekä koronapandemian lakisääteinen asemointi yleisvaarallisena tartuntatautina, voivat vielä vaikuttaa budjettiin ennakoimattomalla tavalla.

Meillä Päijät-Hämeessä talousarvio on sikäli lohdullinen, että 21 hyvinvointialueen joukossa olemme kolmanneksi paras talouden tasapainoa arvioidessa. Vain yhdellä alueella talousarvio on ylijäämäinen ja meillä alijäämä on toiseksi pienin. Juhlaan ei silti ole aihetta. Tarvitsemme pikaisesti toimia, joilla saamme taloutemme oikaistua, koska jatkossa valtio ei kykene meille antamaan enemmän rahaa sote- ja pela-toimintojen rahoittamiseen. Valtio ei voi loputtomasti elää velaksi. Samaan hengenvetoon voin todeta, ettei tästä syystä meillä ole varaa alentaa potilaskäyntimaksuja, koska ne ovat ainoa keino tuoda tuloja ja joilla voimme säädellä talouttamme. Muutoin taloutemme on täysin valtion meille myöntämän rahoituksen varassa.

Mitä siis voimme tehdä? Me voimme tehdä paljon, jos poliittista tahtoa riittää. Olemme työvoimapainotteinen ala. Niinpä työvoimakulut ja palvelujen osto aiheuttavat noin 94 % kaikista kuluistamme. Sote-ala ei toimi samalla logiikalla kuin kaupalliset alat keskimäärin. Sote-alalla tarjonta lisää kysyntää eikä tarjonta käytännössä koskaan tule tyydyttämään markkinoiden tarvetta. Siksi tämä ala on yksityiselle sektorille oiva tulonlähde ja siksi ainoa keino hillitä sote-alan kuluja on luoda selkeät rajat niille toiminnoille, jotka kuuluvat julkisrahoitteiseen toimintaan ja siihen mikä kuuluu yksityisen sektorin tarjottavaksi.

Elämme vakavassa ristiriitatilanteessa. Meidän tulisi kyetä yhtä aikaa tarjoamaan palveluja yhä suurenevalle joukolle ikääntyneitä, jotka todellakin ansaitsevat ne tehtyään yhteiskuntamme hyväksi merkittävän palveluksen työllään. Samaan aikaan työvoimakuluja tulisi kuitenkin voida vähentää. Vaikka meillä on koko ajan vajetta työvoimasta, ei meillä kuitenkaan ole varaa palkata enemmän työvoimaa eikä meillä ole varaa ostaa enempää palveluja.

Meidän tulisi kohdentaa olemassa oleva työvoimamme tehokkaammin. Meidän tulisi uudelleen palkata enemmän sihteereitä vapauttamaan hoitajien ja lääkäreiden työpanosta potilastyöhön pois tietokokeiden äärestä. Digitalisaatio on paitsi kallista niin se on myös huonontanut työtehoa potilastyössä. Onko robotiikka ratkaisu? Tuskin lähitulevaisuudessa. Tähän mennessä robotiikka leikkaussalien välinehuollossa ja tavaroiden siirtelyssä on ollut paitsi itsessään kallista, myös hidastanut logistiikkaa ja jälleen heikentänyt työtehoa.

Meidän on jokaisella lääketieteen ja sosiaalihuollon alalla ja pelastustoimessa käytävä tarkkaan läpi tieteellisellä seulalla toimiemme aito vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Me pärjäämme pienemmällä palvelujen määrällä ilman kansanterveyden vaarantumista, kunhan resurssit on oikein kohdennettu. Järjestelmämme ei enää paranee palvelujen määrää paisuttamalla vaan purkamalla ja rationalisoimalla olemassa olevaa.

Arvoisa puheenjohtaja!

Tämä alasajo ei tarkoita lääketieteellisen hoidon tason laskua vaan todennäköisesti parantaa hoidon tasoa resurssien kohdennuttua heille, jotka hoitoa oikeasti tarvitsevat. Meidän on herätettävä näyttöön perustuva lääketiede henkiin uudelleen. Meillä on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella erinomainen tilaisuus nousta rohkealla politiikalla esimerkiksi muille Suomen hyvinvointialueille.

Kiitos!