Etusivu » Mihin hallituksen koronastrategia perustuu?

Mihin hallituksen koronastrategia perustuu?

Mihin hallituksen koronastrategia perustuu? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Paul Lillrank

Paul Lillrank 6.4.2021 18:12

Hallituksen esittämät koronaviruksen vastaiset sulkutoimet ovat aiheuttaneet Suomessa suurta eripuraa. Esitys kaatui perustuslakivaliokuntaan, mutta se olisi voinut kaatua ihan asiasta. Sulkutoimien hyödyistä ei ole näyttöä, mutta niiden haitat ovat ilmeisiä ja pitkäkestoisia. Hallituksen esityksessä todetaan (s.43) että nykytilaan verrattuna kolmen viikon lisärajoitukset säästäisivät 37 ihmishenkeä. Tämän seurauksena julkisen talouden rahoitusasema heikentyisi 0.5 miljardilla eurolla (s.45). Miten paljon on paljon?

Kansallisen yhtenäisyyden takia olisi suotavaa, että hallitus vastaisi seuraaviin kysymyksiin.

  1. Millä perusteella nykyinen pandemia on vakava uhka?

Pandemia on määritelmällisesti esimeriksi uudentyyppisen viruksen aiheuttama tauti, joka leviää samanaikaisesti/nopeasti maailmanlaajuisesti ja on seurauksiltaan vakava (severe). WHO:lla on Pandemic Influenza Severity Assessment (PISA) ohjeet vuodelta 2017.

Vakavuusaste määrittyy seuraavien tekijöiden mukaan: tarttuvuus (transmissibility), taudin vaikeusaste (seriousness of disease) ja miten virus vaikuttaa terveyspalveluihin ja yhteiskuntaan (impact). Näiden raja-arvot (threshold) määritellään historiallisesta datasta kussakin maassa erikseen. Absoluuttisia arvoja ei anneta.

Vakavuusasteen arvioinnissa käytetään sairastuvuutta, tehohoitoja ja kuolemantapauksia, ei tartuntamääriä.

Vakavuusasteella on viisi luokkaa: ei mitään (no activity), vähäinen (low), maltillinen (moderate), korkea (high) ja poikkeuksellinen (extraordinary). Mikä on Suomen nykyinen tilanne WHO:n suosittelemalla tavalla laskettuna?

  1. Onko ’mikä voi jo osaltaan’ riittävä peruste vakavaa haittaa aiheuttaville sulkutoimille?

1.3.2021 Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti toteavat yhteistoiminnassa, että maassa vallitsevat poikkeusolot.

Valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa säädetään poikkeusoloksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. 

Suomessa covid-19-tautitapausten määrä ja ilmaantuvuus ovat kohonneet helmikuun 2021 alun jälkeen erittäin nopeasti. Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat selvästi lisääntyneet, mikä voi jo osaltaan kiihdyttää epidemian kasvua ja johtaa sairaala- ja tehohoidon merkittävään kuormittumiseen, jos tartuntojen määrää ei saada käännetyksi laskuun. 

  1. Millä perusteella hallitus käyttää vakavuusasteen mittana tartuntoja?

Tartuntamäärät riippuvat testimääristä. Käytössä olevien PCR -testien osuvuus on 60-80 % ja antigeenitestit ovat vieläkin epäluotettavampia ja alttiita manipulaatiolle. Niihin vaikuttaa mm. testisyklien määrä, joka nostaa nk. virheellisten positiivisten tulosten osuutta.

Monilla tartunnan saaneilla ei ole oireita, mutta ongelma ei poistu epäluotettavilla testeillä. Yleisestä tartuntakuolleisuudesta ei ole yksimielisyyttä, mutta tutkimusten mukaan se on suunnilleen 0.2%. Suomessa ei ole ylikuolleisuutta.

Jos testaaminen lopetettaisiin muilta kuin oirehtivilta, ilmaantuvuus olisi helpompi ymmärtää.

  1. Millä perusteella uskotaan sulkutoimien olevan tehokkaita?

WHO:n pandemiaohjeiden (2019) mukaan pakottavia sulkutoimia, kuten työpaikkojen sulkemisia ja matkustusrajoitteita ei tule käyttää muuta kuin vakavuustasolla ’poikkeuksellinen’.   Tasolla ‘korkea’ voi käyttää kasvomaskeja ja sulkea kouluja. WHO:n mukaan näyttö toimien tehokkuudesta on kuitenkin olematon tai matala.

  1. Millä perusteilla WHO:n lokakuussa 2019 julkaistuista suosituksista on poikettu? Mitä uutta tutkittua ja varmistettua tietoa on sen jälkeen ilmaantunut hallituksen käytettäväksi?
  1. Miksi koronan vastaisten toimien kohdalla ei noudateta yleistä varovaisuusperiaatetta? Ihmisten elämään suuresti vaikuttavilla päätöksillä tulee olla vastaavankokoiset perusteet. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan mm. geenimodifioitujen elintarvikkeiden ja uusien kemikaalien säätelyssä. Sulkutoimien hyödyistä ja haitoista käytävä tieteellinen keskustelu on ristiriitaista. Sen varaan ei voi rakentaa argumenttia mahdollisesti hyvinkin haitallisten toimien puolesta. Todistustaakka on rajoitusten esittäjän puolella.
  1. Hallituksen esityksessä tartuntojen lisäksi syyksi annetaan terveydenhuollon kapasiteetin, erityisesti tehohoitopaikkojen riittämättömyys. Sulkutoimien suorat kustannukset julkistaloudelle ovat hallituksen esityksen mukaan 500 miljoonaa. Miksi tätä rahaa ei laiteta tehohoidon ja valmiustason kehittämiseen?
  1. Miksi sulkutoimien erittäin negatiivisia vaikutuksia pien- ja keskisuuriin yrityksiin sekä talouteen laajemmin ei huomioida? PK-sektorin kaatuminen sulkutoimiin aiheuttaisi laman, jonka vaikutukset ihmisten hyvinvointiin olisivat erittäin haitalliset. Tilanne pahenisi entisestään, jos hallituksen holtiton lainanotto johtaisi lähitulevaisuudessa velkakriisiin, mikä on täysin mahdollista
  1. Miksi tautitapauksen ilmaantuvuudelle (kasvulle) ei ole asetettu mitään raja-arvoja, jotka määrittäisivät, miten toimitaan? Selkeintä on arvioida uusien tapauksien muutosta (ns. liukuva keskiarvo) viikoittain. Viimeisten tietojen mukaan epidemia on selkeästi hidastumisvaiheessa. Näiden lukujen perusteella ei ole syytä edes suunnitella uusia rajoituksia, vaan suunnan pitäisi olla rajoituksien purkujen suunnittelu. Ilmaantuvuudessa on hyvin paljon eroja paikkakunnan mukaan, minkä vuoksi on hyvin kyseenalaista ehdottaa yhdenmukaisia toimia koko maahan tai esittää tartunnoista edes yhtä maakohtaista lukua.
  1. Millä raja-arvoilla lähdetään rajoituksia purkamaan ja missä järjestyksessä?

Paul Lillrank, tuotantotalouden professori

Tuomas Malinen, taloustieteen dosentti

Ville-Veikko Elomaa, kirurgian erikoislääkäri

Similar Posts