Puhe, jonka halusin pitää Tampereen puoluekokouksessa 2023, mutta se olisi olluot liian ”putinistinen”

EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelu

Puheeni 12.8.2023 Tampereen puoluekokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä kokousväki!

Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 avasi monelle rautaesiripun itäisen vaikutuspiirin alla eläneelle valtiolle uuden elämän. Suomessa oli vahva tahtotila nopeasti avautua länteen. Suomea kohtasi 1990-luvulla Neuvostoliiton kaupan romahtamisen seurauksena ankara lama ja konkurssiaallot. Suomalaiset olivat siis tilanteessa, jossa Euroopan unionin seireenien kutsu tuntui vastustamattomalta ja lupaukset kultaisesta tulevaisuudesta paratiisissa olivat houkuttelevia. Itsekin uskoin tuolloin, vanhemman polven varoituksista huolimatta, EU:n ylivertaisuuteen. Kukaan meistä ei varmasti halua uudelleen itäblokin käskytettäväksi, mutta onko sen hintana oltava Brysselin palveleminen ja omien etujen polkeminen? Olemmeko edelleen suomettuneita, mutta vain vaihtaneet isäntää?

Perussuomalaisten EU-politiikkaohjelma vuodelta 2019 on kokonaisuutena mielestäni edelleen pätevä ja ajankohtainen lähes sellaisenaan. Tosin meidän on oltava realistisia siinä, pystymmekö oikeasti jäsenenä vaikuttamaan EU:n kehityssuuntaan? Täytyykö meidän hyväksyä asemamme EU:n liittovaltion vähemmistöosakkaana vai tuleeko meidän kokonaan irtautua jäsenyydestä?

Jos me Perussuomalaiset haluamme aidosti jatkaa Suomen valtion ja sen kansan etua, tulee meidän edelleen vaalia Eurooppa-politiikassa suomalaisia ja kristillisen yhtenäiskulttuurin ja valistuksen ajan muovaamia klassisia länsimaisia arvoja. Ennen kaikkea meidän tulee muistaa geopoliittinen asemamme ja varjella omavaraisuuttamme kaikin mahdollisin keinoin energian ja ruoan osalta. Olemme sijoittuneet Euroopan kartalla pohjoiseen ylänurkkaan kauas Euroopan huoltoketjuista ja olemme käytännössä meriliikenteen varassa. Meidän on kansainvälisissä kriiseissä kyettävä tulemaan toimeen pitkiäkin aikoja puhtaasti omillamme. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että ruoan tuotanto ja energiansaanti on turvattu aina ja kaikissa olosuhteissa. Näitä emme voi ulkoistaa EU:n määräysvallan alle.

Geopolitiikasta johtuen emme voi myöskään rakentaa turvallisuuspolitiikkaamme EU:n varaan. Olemme vastikään liittyneet NATO:on. Nato on käytännössä sama kuin Yhdysvallat, koska Euroopan jäsenmaat eivät asevoimiensa suhteen ole ylläpitäneet puolustuskykyänsä toisin kuin Suomessa on viisaasti tehty. Viisautta on puolustuskyvyn suhteen lähentyä suoraan Yhdysvaltojen kanssa, koska todellinen aseapu olisi sieltä käsin ainoastaan saatavilla, varsinkin jos Yhdysvallat vetäytyisi NATO:sta. Yhdysvallat on silti kaukana hädän hetkellä. Siksi emme saa unohtaa diplomatiaa, joka taitona on vähintään yhtä arvokas kuin vahva armeija. Resurssimme eivät ole rajattomat.

Olen huolestuneena seurannut BRICS-maiden kehitystä. Meidän on Suomessa valmistauduttava valuuttakriiseihin ja otettava huomioon entisten reservivaluuttojen mahdollinen äkillinenkin heikkeneminen. Vaikka taloustieteilijät eivät uskoisikaan dollarin nopeaan heikkenemiseen, on minusta Suomessa valmistauduttava kriisiin vähintäänkin ottamalla markka takaisin rinnakkaisvaluuttana.

EU-parlamenttivaalit ovat tulossa ensi vuonna. Toivoisin, että puoluejohto nimittäisi työryhmän, joka laatisi EU-poliittisen ohjelman, jossa kävisi selkeästi esille EU-jäsenyyden haitat ja hyödyt lukuina. Paljonko EU-jäsenyys meille maksaa ja ketä se hyödyttää?

Ukrainan ja Venäjän välinen sota on hiljentänyt EU-kriittisyyttä  jopa meidän Perussuomalaisten sisällä. Pelkäämmekö EU-kriittisyydellä olevamme Venäjämyönteisiä? Miksi? Kuulumme nyt NATO:on. Eikö se riitä? Onko EU ollut aidosti yhteneväinen talouspakotteissaan Venäjää vastaan? Onko EU aidosti pyrkinyt estämään, että EU-maat eivät kävisi kauppaa pakotteita kiertävien maiden kanssa? Meidän on kyettävä nostamaan kissa pöydälle rehellisesti EU:n ongelmista ja mahdollisista hyödyistä, mutta ne on tuotava esiin rehellisinä lukuina ja esimerkein. EU-jäsenyyden edut ja haitat eivät saa olla mutu-periaatteella päätettävissä. Meidän on perustettava EU-kritiikkimme tai ylistyksemme faktoihin.

Kiitos.