Mitä minä voin tehdä ollakseni omavarainen?

Viime aikoina omavaraisuus ja suomalaisen maatalouden tila ovat nousseet puheenaiheiksi ja otsikoihin yhä tihenevässä määrin. Useat puolueet ovat ottaneet teemoikseen suomalaisen maatalouden tukemisen ja omavaraisuuden kehittämisen. Erilaiset ruokapiirit, osuuskuntamallit ja muut ideologiset ryhmittymät puhuvat lähiruuan puolesta. Päädyimme pohtimaan, mitä minä yksilönä, voisin tehdä omavaraisuuden varmistamiseksi ja kotimaisen pienmaatalouden pelastamiseksi.

Viitaten Helsingin Sanomien artikkeliin 26.3.2022 Pärjääkö Suomi Omillaan, tultiin johtopäätökseen, että Suomi on lähes omavarainen ruuantuotannossa huolimatta siitä, että maatilojen määrä on vähentynyt EU-jäsenyyden myötä. Kansainvälisten markkinoiden toimiessa ongelmia ei synny. Suomen maatalouden ongelma ei ole itse tuotanto, vaan tuotantoon liittyvän öljyn, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden saanti. Nämä nimittäin tuodaan kaikki ulkomailta (1). Mikäli Suomi joutuisi konfliktissa eristetyksi, heijastuisi tämä ruuantuotannon tehokkuuteen, sillä kaikki maatalouskoneet toimivat fossiilisilla polttoaineilla ja sadot uhkaisivat jäädä pienemmiksi, sillä ulkomailta ei saataisi kasvinsuojeluaineita eikä väkilannoitteita. Tilakokojen kasvu on myös tehnyt tuotannosta haavoittuvampaa esimerkiksi lihakarja- ja maitotaloudessa, jossa tuotantoyksiköt ovat voimakkaasti riippuvaisia sähkönsaannin katkeamattomuudesta ja automaatiosta. Öljyn saannin katkeaminen vaikuttaisi myös ruuanjakeluun. Kansainvälinen kriisi on merkittävä uhka myös Suomen ruuantuotannon omavaraisuudelle. Tästä on jo nyt viitteitä nähtävissä. Vaikka ruoka ei välttämättä kokonaan loppuisi, sen hinta tulee olemaan huomattavan paljon korkeampi ja saatavuus niukempi satojen pienentyessä ja polttoaineen hinnan noustessa. Ongelmana on erityisesti tuottajatason huono kannattavuus, joka johtuu mm. isojen kauppaketjujen harjoittamasta hintakilpailusta (2).

Mitä minä yksilönä voin tehdä turvatakseni ruuansaannin tilanteessa, jossa Suomi jäisi eristetyksi tai jos haluaisin osaltani olla pelastamassa pientiloja? Pitkällä aikajanalla kannattaisi kehittää pieniä omavaraisia asuinalueita lähituotannon ympärille, mutta tämän rakentaminen veisi vuosia, joten mitä voin tehdä nyt.

Lähdimme selvittämään, paljonko yksi ihminen tarvitsee ruokaa vuodessa. Käytimme hyväksi Marttojen (3) laskelmaa yhden henkilön viikon ruuantarpeesta ja muutimme sen vuoden tarpeeksi. Koska haluamme olla osaltamme tukemassa pientilojen toimintaa, selvitimme oman lähialueemme pientilojen tarjonnan. Ajatuksena oli, että ruuan ja juomaveden pystyisi tarvittaessa hakemaan kävellen, pyörällä tai mahdollisimman pienin polttoainemenoin. Valitsimme järkevien etäisyyksien päässä olevia tiloja omiin tarpeisiimme ja otimme niihin yhteyttä. Lähtöajatuksena on kesän 2022 aikana ostaa lähes kaikki tarvittava ruoka vuodeksi eteenpäin varastoon. Selvitimme myös maatilojen kykyä varastoida puolestamme ruokia ja omien varastojemme soveltuvuuden ruuan säilytykseen.

Marttojen artikkeliin viitaten lähdimme ainesosa kerrallaan selvittämään, mistä vuoden tarpeet olisi hankittavissa. Laskukaavana vuoden tarve n. 70 kg miehen energiansaanti suositus 2300 kcal/vrk.

Juomavesi 720 l/vuosi

• Selvitä lähialueesi lähteet ja kaivot. Pitkän sähkökatkon sattuessa vesitornien vesivarasto kestää noin 12 tuntia.

Vihannekset ja juurekset 72 kg/ vuosi, peruna 24 kg/vuosi

• Selvitä mikä/mitkä tilat pystyvät tuottamaan tarvitsemasi määrän ja selvitä itseviljely mahdollisuudet. Pystytkö sopimaan pientilalle sopimusta ruuan varastoimisesta tilalle tai ovatko omat varastotilasi soveltuvia

Hedelmät ja marjat 48 kg/ vuosi

• Talviomenat säilyvät useita kuukausia kellarissa. Marjat voi pakastaa. Metsä ja omat marjapensaat tarjoaa ilmaista satoa. Lisäksi löytyy marjatiloja, joista voi ostaa tai käydä poimimassa omiin tarpeisiin maksua vastaan.

Pasta tai viljalisäkkeet 24 kg/vuosi

• Nämä voi ostaa ennakkoon tietyiltä pientiloilta (viljalisäkkeet) tai kaupasta (pasta)

Leipää ja viljatuotteita 66 kg/vuosi

• Hankimme kotiin pienmyllyn ja jauhojen sijaan säilyvyyden turvaamiseksi ostimme rukiin- ja vehnänjyviä. Jyvissä ravintoainepitoisuudet säilyvät hyvin ja jyvät säilyvät syömäkelpoisina vuosia.

Maitotuotteet 120 l/vuosi

• Haastavin tuoteryhmä heikon säilyvyyden ja hankalahkon saatavuuden vuoksi. Maitotilat ovat pääosin suuria yksiköitä ja ne ovat kaukana asutuskeskuksista. Käsittelemätön maito säilyy vain pari päivää kylmässä, hapanmaitotuotteet hieman pidempään.

Juusto 7,2 kg/vuosi

• Pieniä tuotantoyksiköitä löytyy, mutta niitä on harvassa

Kala, liha, kananmuna 48 kg/vuosi

• Kala ja liha säilyvät pakasteina. Luomulihaa on saatavissa etukäteen tilattaessa suuriakin määriä, omatoiminen kalastus on mahdollinen vuoden ympäri. Kananmunien kohdalla säilyvyys on muutaman viikon, joten koko vuoden varastointi ei ole mahdollista

Öljyt ja rasvat 18 kg/vuosi

• Voi pyritään hankkimaan pienmeijereistä ja öljyt tiloilta

Kuivahedelmät 12 kg, pähkinät ja siemenet 10,8 kg, sokeri ja hunaja 12 kg, suola 1 kg ja pippuri 1 kg/vuosi.

-Säilyvät hyvin ja ovat ostettavissa ennakkoon. Useat pientilat tuottavat myös hunajaa

Pyrkimyksemme on hankkia kotimaista tuotantoa lähitiloilta ja vältämme suurien ketjujen käyttöä. Tällä tavoin voimme osaltamme parantaa lähitilojen kannattavuutta ja jatkuvuutta, jolla myös turvaamme oman ruokataloutemme kriisin sattuessa. Bonuksena puhdas lähellä tuotettu ruoka.

Ville-Veikko Elomaa ja Heidi Pakkanen

Lähteet:

1. Onali, A. 2022. Pärjääkö Suomi omillaan? Luettavissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000008685854.html

2. MT Toimitus. 21.2.2022. Maatila kannustaa ihmisiä ostamaan merkkivaatteita ja jättämään kauppojen omat elintarvikkeet hyllyyn – ”tämä saattaisi toivon mukaan herätellä kauppiaita ja teollisuutta”. Luettavissa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2d1c602a-422c-5b48-8282-f23328132921

3. Martat. Kotivara. Luettavissa: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kotivara/