Haastattelu Perussuomalaiset-lehti
Haastateltava: Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa, Lahti.
Haastattelija: Lasse Koskinen, toimittaja-kuvaaja.
Lehti: Perussuomalainen-lehti.
Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa toimii puolet työajastaan Mikkelin keskussairaalassa ja toisen puolen yksityisvastaanotoilla Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Luottamushenkilönä hän toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksessa ja valtuustossa. Hän on aluevaltuustossa perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja.
Elomaalla on kokemusta hyvinvointialueiden toiminnasta sekä lääkärin näkökulmasta että luottamushenkilönä. Hänen mielestään olisi tullut pysyä terveydenhoidon osalta entisessä järjestelmässä, jossa kunnat olisivat säilyttäneet terveydenhoidossa itsenäisen asemansa, ja toimineet yhdessä kuntayhtyminä.
– Lisäksi olisi tullut palata järjestelmään, jossa valtionavut olisi korvamerkitty terveydenhoidon osalta tähän, eikä niin että kunnat voivat käyttää nämä rahat vapaasti toimintaansa, sanoo Elomaa.
Kuntayhtymillä ja hyvinvointialueilla ei sinänsä ole toiminnallisesti suurta eroa, mutta Elomaa painottaa sitä, että aluehallintojärjestelmä toi tullessaan yhden väliportaan ja sitä kautta lisää byrokratiaa. Uusi järjestelmä lisää kuluja, ja aiheuttaa pohdintaa uuden verotusjärjestelmän luomisesta.
– Valtionapu antaa myös valtiovallalle sananvaltaa siihen, miten terveydenhoitoa kullakin alueella järjestetään. Pidän toisaalta kyllä siitä, että meillä on nyt käytössämme valtiolta nimenomaan terveydenhoitoon kohdistettu määräraha. Meillä on mahdollisuus miettiä, miten terveydenhoitoa voidaan uudistaa, ilman että rahat menevät muualle, Elomaa toteaa.
Ville-Veikko Elomaa on tyytyväinen, että terveydenhoidon määrärahat menevät nyt siihen mihin ne on tarkoitettu. Tämän päivän ongelmana hän näkee, että kuntien toimissa terveydenhoidon sijasta rahaa käytettiin muualla, ja terveydenhoidon kehittäminen jäi jälkeen. Se näkyy nyt hyvinvointialueiden rahoitusongelmina.
– Terveydenhoidon puitteissa on pyritty kunnissa säästämään sellaisissa kohteissa, jotka työntekijöiden kannalta ovat vähemmän miellyttäviä toimia. Se on aiheuttanut tekijäpakoa. Talouden raamit eivät ole olleet oikein realistisia missään vaiheessa, Elomaa toteaa.
Ville-Veikko Elomaa sanoo, että oman alueensa, eli Päijät-Hämeen osalta hän sanoo, että alueelle kuuluisi väestöpohjaa ajatellen suurempi valtion osuus, kuin mitä sinne nyt saadaan. Hänen laskelmiensa mukaan Päijät-Häme saa tarvittavan rahamäärän vasta seitsemän vuoden kuluttua.
– Päijät-Hämeen aluehallituksessa ja valtuustossa käydään parhaillaan läpi säästökeinoja. Kiinteistöistä tulee tulevaisuudessa huomattavia kuluja. Nämä kiinteistöt ovat ainoa, mistä voimme kuluja merkittävästi järjestellä, Elomaa painottaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen omassa omistuksessa on toimitiloja noin 140 000 neliömetriä ja vuokraneliöitä on noin 250 000. Henkilökulut ja kiinteistökulut muodostavat talousvuoden suurimmat menoerät. Henkilöstön osalta on vajetta, joten sen osalta ei ole talouteen paljon vaikutettavissa.
– Päijät-Hämeessä henkilökunnan osalta meillä on merkittävä vaje. Etenkin tämä näkyy lähihoitajien puutteessa. Lääkäreistä on myös vajetta, Elomaa luettelee.
Palkkojen harmonisointi on tuonut kuluja lisää. Palkkojen osalta budjetissa ei ole enää merkittävästi lisäämisvaroja. Ville-Veikko Elomaa korostaa, että henkilökunnan pysyvyyttä saadaan parhaiten parannettua työhyvinvointia lisäämällä. Se kuitenkin vaatii lisää henkilökuntaa, jotta työtaakka ei käy liian suureksi. Henkilöstölle on saatava luotua sellaiset olosuhteet, että he voivat vaikuttaa omaan työkuvaansa.
– Henkilöstön kannalta siinä ei ole suurta eroa, onko kuntayhtymän vai nyt hyvinvointialueen palveluksessa. Potilaidenkaan osalta se ei ole vaikuttanut merkittävästi. Asiakkaat ikääntyvät, ja iäkkäiden osuus lisääntyy. Tämä meidän on otettava huomioon, ja ohjattava määrärahoja muualta iäkkäiden palveluun, Elomaa summaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän viranhaltijat ovat käyneet lävitse talousarviota sisäisesti, sitä mihin tarvitaan lisää, ja mistä on mahdollisesti jotenkin siirrettävissä. Päijät-Hämeen osalta tilanne on tiukentunut ennakoidusta. Vuonna 2023 pyrittiin nollatulokseen. Lopullinen tulosennusta näyttää 30-58 miljoonan alijäämää.
– Viime vuonna lähdimme talousarviossa vuodelle 2023 vajaan 12 miljoonan miinuksesta, joka valtakunnallisesti oli kohtuullinen, johtuen siitä, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä oli tehnyt talouden kampaamista ennen aluehallintojärjestelmän perustamista, Elomaa huomauttaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2024 budjetin ennakointi osoittaa alustavasti noin 25 miljoonan alijäämää. Vuoden 2023 alijäämä pitää pystyä paikkaamaan viimeistään vuoden 2026 aikana. Ville-Veikko Elomaa toteaa, että siihen pääseminen näyttää melko epävarmalta.
– Mielestäni luottamushenkilötasolla hyvinvointialuejärjestelmä on lähtenyt hyvin liikkeelle. Viranhaltijat ovat joutuneet opettelemaan enemmän yhteistoimintaa poliittisten päättäjien kanssa. Tämä vaatii vielä yhteistä totuttelua, Elomaa kuvaa yhteistoimintaa.
Ville-Veikko Elomaa toteaa tyytyväisenä, että perussuomalaiset ovat nyt mukana Suomen hallituksessa. Näin päästään vaikuttamaan suoraan asioihin paremmin kuin oppositiossa. Valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön on nyt suorat yhteydet.
Lääkärinä Ville-Veikko Elomaa kehottaa kansalaisia varautumaan siihen, että hyvinvointialuiden myötä palveluverkkoa joudutaan rakentamaan uudelleen. Tulevaisuudessa julkisen sektorin tulisi huolehtia kustannustehokkaasti kansanterveyden ylläpidosta, tieteelliseen näyttöön pohjautuvilla toimilla. Yksityisen sektorin palveluita tulisi käyttää tehostamaan hallitusti julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimia, mutta yksityiselle sektorille ei pidä antaa hallitsevaa asemaa verovaroin toimivassa järjestelmässä. Yksityinen sektori voisi lisäksi jatkaa nykyistä toimintaansa terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tarjoajana itsenäisenä toimijana suoraan kuluttajille sekä tarjota myös niitä palveluita, joita julkinen sektori ei katso tarpeelliseksi itse tarjota. Tulevaisuudessa meidän on käytävä julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon parissa kriittisesti läpi ne palvelut, jotka katsomme olevan kustannustehokkaita ja tarpeellisia. Palvelutarjontamme vaatii kriittistä tarkastelua, jotta verovarat riittävät palvelemaan tehokkaasti kansanterveyttä. Ville-Veikko Elomaa ei näe hyväksyttävänä sitä, että yksityinen sektori pääsisi käyttämään yleisiä verovaroja suoraan.
Lähivuodet näyttävät, miten käynnistynyt hyvinvointijärjestelmän aluehallinto muotoutuu ja miten alueiden taloudellinen itsemääräämisoikeus toimii niin että järjestelmä on sekä terveydenhoidon kannalta asiakkaita palveleva, että kansantalouden kuorman kannalta kannettavissa.
***********
