Talousarviopuhe 25.11.2024
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut!
Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis sitoutumaan esitettyyn talousarvioon vuodelle 2025-2027 ilman lisäyksiä tai poistoja. On kuitenkin syytä tuoda esiin erinäisiä poliittisia ja taloudellisia näkemyksiä tulevaisuutta silmällä pitäen.
Lahden taloutta koskettaa suoraan ja epäsuoraan maailmanpoliittinen tilanne. Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän levottomuudet heijastuvat suurvaltapolitiikkaan ja luovat tulevaisuuteen epävarmuuksia jo lähikuukausille. Pörssiosakkeet ovat kalliimpia kuin koskaan, puhutaan jo kuplasta. Yhdysvaltojen dollarin asemaa haastaa BRICS-maiden yhteisvaluuttatavoitteet. Globaali etelä ja itä haastavat lännen maailmanpolitiikan hallintaa.
Suomen talous on kärsinyt geopoliittisen asemamme takia. Energian hinnan kallistuminen ja korkojen nousu sekä ruoan hinnan kasvu on nostanut kansalaisten menoja ja johtanut yhä useampien taloudelliseen ahdinkoon. Lahdessa toimivat yritykset ovat osaltaan saaneet kokea itärajan sulkemisen tuomat haasteet. Kuntatalouteen vaikuttaa voimakkaasti sote-uudistus ja rahoitusahdinkoa syventää valtionosuuksien leikkaukset lähivuosina. TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta.
Lahden väestö kasvaa hyvin hitaasti. Väestöllinen huoltosuhde sen sijaan kasvaa voimakkaasti. Lahden kaupunki kaipaa elinvoimaa ja kasvua. Saamme kuukausittain sähköpostiimme päivitetyt tiedot Lahden kaupungin väkiluvun muutoksista. Mikäli tuijotamme vain väkiluvun kasvua, saattaa tämä pahimmillaan peittää alleen useita ratkaistavia epäkohtia. Meidän on kiinnitettävä ennen kaikkea huomiotamme siihen, miten saamme kasvatettua veronmaksukykyisten ja työssäkäyvien osuutta muuttovoitostamme. Tämä on avain pitkällä kestävään kasvuun ja taloudenpitoon. On pohdittava asuntotuotannon ja kaavoituksen osuvuutta, huolehdittava kilpailukykyisestä verotuksesta ja pitää kiinni Lahden omista vahvuuksista päälle liimattujen asioiden sijaan. Lahdella on paljon sellaista, jota muilla Suomen kaupungeilla ei ole.
Lahden taloutta koettelevat monet tekijät, joihin emme kykene vaikuttamaan, mutta meillä on meno- ja tulopuolella asioita, joihin voimme vaikuttaa.
Lähdetään ilmastobudjetoinnista. Meille on vuodelle 2025 allokoitu nettomenoja Lahden kaupungin ilmastotyöhön reilu 21 miljoonaa euroa. Lahtea koskettavissa päästölaskelmissa ilmeisimmin otetaan epäoikeudenmukaisesti huomioon kauttakulkuliikenteen päästöt. Lahden omiksi päästöiksi siis lasketaan maanteiden, tässä tapauksessa erityisesti valtateiden 4 ja 12 sekä raideliikenteen päästöt. Nämä asettavat Lahden kohdalla kohtuuttomia vaatimuksia. Ilmastobudjetointiin voitaisiin vaikuttaa merkittävästi, jos Lahdesta riippumattomien päästöjen määrä voitaisiin jättää laskelmista pois. Tämä helpottaisi hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsyä ja alentaisi merkittävästi kustannuksia. Toivomme selvitettävän, onko Lahden hiilijalanjälkeä keinotekoisesti kasvatettu.
Perussuomalaiset haluavat pitää Lahden keskustan saavutettavana kaikilla kulkumuodoilla ja kehittää olemassa olevaa katuverkkoa. Me emme kavenna Vesijärvenkatua. Keskustan kehittäminen kaipaa ennen kaikkea yksityistä rahaa ja tätä meidän pitää tukea. Museo ei myöskään saa olla kantona kaskessa, mikäli kehittämistä tehdään. Yksityiset investoinnit ovat keskustaan tervetulleita.
Konsernihallinnon vastuualueella kustannukset ovat jyrkässä nousussa. Tätä nousua taittamaan tarvitaan puolueeton ulkopuolinen taho tekemään selvitys kaikista konsernin työtehtävistä ja hallinnosta. Muutoin hallinnon kulut karkaavat hallitsemattomiksi.
Sivistyksen palvelualue vastaa noin 300 miljoonan euron kokoista menoerää. Todellinen poliittinen arvokeskustelu käydään tällä areenalla. Tällä hetkellä vuoden 2027 loppuun mennessä tavoitellaan 6,1 miljoonan euron säästöjä. Säästötoimet kohdistuvat erityisesti palveluverkkoon. Myös lähikirjastojen ja liikuntapaikkojen määrää tullaan tarkastelemaan. Kun säästöjä mietitään, on rehellisesti ja avoimesti käytävä keskustelua, mitä asioita arvotetaan, myös kulttuuri osallistuu talkoisiin.
Lahti tarvitsee investointeja. Meidän on oltava Suomen houkuttelevin paikka sijoittua,
perustaa yritys ja investoida. Kaiken infrastruktuurimme on tuettava tätä. Olemme myös
saamassa valtiolta merkittävästi vetoapua tulevien vuosien aikana Vt12 ja Vt15
investointien myötä. Lahden saavutettavuus vientisatamiin paranee merkittävästi ja nostaa
koko alueen profiilia. Lahden onkin syytä peilata kaikki sen omat elinvoimatoimenpiteet
myös näihin valtion hankkeisiin. Onhan tonttitarjonta, infra ja muut elinkeinoja tukevat
toimenpiteet viritetty siihen asentoon, että potentiaalista saadaan paras mahdollinen irti.
40 vuoden odotus on näidenkin osalta vihdoin ohi. Kiitos hallituksen ja perussuomalaisen
liikenneministerin.
Lahden kaupungin yhtiöomistuksia, niiden tuottavuutta ja tarkoituksen mukaisuutta ovat
painottaneet lähestulkoon kaikki valtuutetut tämänkin valtuustokauden aikana.
Perussuomalaisten valtuutettu Tuomas Sorsa valmisteli valtuustoaloitteen Lahden Talojen
vapaarahoitteisen asuntokannan myynnistä. Tässä on erinomainen esimerkki
toimenpiteestä, jossa tarkastellaan kaikkia edellä mainittuja näkökulmia – ennen kaikkea
tuottavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lahden Talojen vuosittainen osinkotuloutus
kaupungille on reilun puolen miljoonan luokkaa. Taso on verrattain masentava ottaen
huomioon vapaarahoitteisen asuntokannan arvon. Mikäli selvitys etenee toimenpiteisiin,
pystytään tuloja lisäämään Lahden kaupungille moninkertainen määrä. – Kaikki voittavat ja
jo yhdellä täsmätoimella helpotamme veronkorotuspaineita tulevaisuudessa. Myös Lahden
Talojen rooli osana Lahden asuntomarkkinoita täsmentyy. Tämäkin tarkastelu haluttiin
rajata poliittisella päätöksellä strategisen tarkastelun ulkopuolelle ja vasta valtuustoaloite
nosti sen tarkastelun kohteeksi.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että nykyinen taloussuunnitelmamme perustuu uuteen talouden tasapainotussuunnitelmaan, johon päädyimme, koska emme halunneet lähteä selvittämään Lahti Energian myyntiä. Perussuomalaiset puolueohjelmansa mukaisesti tulevat jatkossakin puolustamaan kansallisia etuja, jossa keskeistä roolia edustavat luontaisessa monopoliasemassa olevat yritykset, kuten LahtiAqua ja LahtiEnergia, joiden tulee jatkossakin pysyä kuntien tai valtion täydellisessä hallinnassa ja omistuksessa.
Kiitos.
Aluevaltuuston ryhmäpuheenvuoro 18.12.2023 Sibeliustalo
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät aluevaltuutetut!
Olemme tänään kokouksessa päättämässä talousarviosta vuodelle 2024 ja luomassa alustavaa suuntaa taloudelle tuleville vuosille. Politiikan liikkumavara on hyvinvointialueen taloutta suunniteltaessa hyvin kapea. Päijät-hämeen hyvinvointialueella on tehty tasapainottavia toimenpiteitä PHHYKY:n aikana. Tämä valitettavasti näkyy valtiolta saatavassa tarveperusteisessa rahoituksessa negatiivisesti eikä tällä alueella tehtyjä rakenteellisia uudistuksia ja säästötoimia huomioida riittävästi vaan olemme vielä vuonna 2024 noin 49,5 miljoonaa euroa rahoituksessa jäljessä tarpeeseen nähden.
Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi olemme pakotettuja säästötoimiin. Meillä ei ole merkittäviä tuloja, joilla voisimme taloutta tasapainottaa.
Taloutta olemme tasapainottamassa kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kävimme läpi kaikki toimialat ja onnistuimme karsimaan menoja vajaalla 18 milj eurolla puuttumatta henkilöstön määrään.
Seuraavassa vaiheessa tarkastelemme palveluverkkoa eli käytännössä pyrimme vuoden 2024 aikana selvittämään mahdollisuutemme säästää seinistä.
Ensi vuoden aikana ratkeaa, mitä muita säästökohteita joudumme vuoden 2024 jälkeen harkitsemaan.
Meidän on oltava realisteja. Hyvinvointialue tuottaa kansalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Näiden palvelujen tuottamisen kustannukset syntyvät henkilöstön menoista ja kiinteistöjen kuluista. Edellisen hallituksen meille asettamat lakivelvoitteet, palkkaharmonisaatio sekä palkkatason ja yleinen hintojen nousu, kiristävät talouttamme. Väestömme ikääntyy ja tämä kasvattaa palvelutarvetta hyvin nopeasti ja sitä kautta kustannuksia.
Voimme säästää ainoastaan henkilöstöstä ja seinistä. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että joudumme tuottamaan vähemmän palveluja pienemmillä henkilöstö- ja kiinteistökuluilla. Henkilöstökuluissa säästäminen tulee tarkoittamaan ostotyövoimasta luopumista siinä laajuudessa kuin mitä olemme sitä tähän saakka tarvinneet. Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä kaipaa konkreettisia arvioita siitä, miten säästötoimenpiteet tulevat vaikuttamaan hyvinvointialueen asiakkaaseen ja toimintaan. Miten hoitotakuu tulee toteutumaan?
Kärsimme henkilöstöpulasta. Joudumme ostamaan palveluja osin huonosta johtamisesta riippuvista tekijöistä. Aluevaltuustoryhmämme peräänkuuluttaa veto- ja pitovoiman parantamista nopeasti. Vanha johtamiskulttuuri vaivaa sote-alalla. Pitämällä hyvää huolta omista työntekijöistämme parannamme paitsi hoidon laatua niin tuotamme myös säästöjä välttäessämme kallista ostotyövoimaa.
Aluevaltuustoryhmämme toistaa myös kysymyksen, onko hyvinvointialueen johtamisrakenne säästömielessä asianmukaisesti perattu? Ovatko kaikki johtoportaat välttämättömiä? Löytyisikö täältä lisäsäästöjä?
Kansalaisille haluan sanoa, että Suomen talous on laskusuhdanteessa eikä nopeaa käännöstä ole näköpiirissä. Meillä ei ole hyvinvointialueella mahdollisuutta kokeilla taikatemppuja, kuten osake- tai korkosijoituksia. Voimme onnistua vain, jos laskemme palvelutarjontaamme ja keskitymme eniten tarvitseviin asiakkaisiin ja kustannustehokkaisiin menetelmiin. Erityisesti vanhuksia emme saa jättää yksin, sillä he ovat meidän hyvinvointimme aikanaan rakentaneet.
Kiitos.
Haastattelu Lehdessä ”Perussuomalainen”:
Haastateltava: Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa, Lahti.
Haastattelija: Lasse Koskinen, toimittaja-kuvaaja.
Lehti: Perussuomalainen-lehti.
Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa toimii puolet työajastaan Mikkelin keskussairaalassa ja toisen puolen yksityisvastaanotoilla Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Luottamushenkilönä hän toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksessa ja valtuustossa. Hän on aluevaltuustossa perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja.
Elomaalla on kokemusta hyvinvointialueiden toiminnasta sekä lääkärin näkökulmasta että luottamushenkilönä. Hänen mielestään olisi tullut pysyä terveydenhoidon osalta entisessä järjestelmässä, jossa kunnat olisivat säilyttäneet terveydenhoidossa itsenäisen asemansa, ja toimineet yhdessä kuntayhtyminä.
– Lisäksi olisi tullut palata järjestelmään, jossa valtionavut olisi korvamerkitty terveydenhoidon osalta tähän, eikä niin että kunnat voivat käyttää nämä rahat vapaasti toimintaansa, sanoo Elomaa.
Kuntayhtymillä ja hyvinvointialueilla ei sinänsä ole toiminnallisesti suurta eroa, mutta Elomaa painottaa sitä, että aluehallintojärjestelmä toi tullessaan yhden väliportaan ja sitä kautta lisää byrokratiaa. Uusi järjestelmä lisää kuluja, ja aiheuttaa pohdintaa uuden verotusjärjestelmän luomisesta.
– Valtionapu antaa myös valtiovallalle sananvaltaa siihen, miten terveydenhoitoa kullakin alueella järjestetään. Pidän toisaalta kyllä siitä, että meillä on nyt käytössämme valtiolta nimenomaan terveydenhoitoon kohdistettu määräraha. Meillä on mahdollisuus miettiä, miten terveydenhoitoa voidaan uudistaa, ilman että rahat menevät muualle, Elomaa toteaa.
Ville-Veikko Elomaa on tyytyväinen, että terveydenhoidon määrärahat menevät nyt siihen mihin ne on tarkoitettu. Tämän päivän ongelmana hän näkee, että kuntien toimissa terveydenhoidon sijasta rahaa käytettiin muualla, ja terveydenhoidon kehittäminen jäi jälkeen. Se näkyy nyt hyvinvointialueiden rahoitusongelmina.
– Terveydenhoidon puitteissa on pyritty kunnissa säästämään sellaisissa kohteissa, jotka työntekijöiden kannalta ovat vähemmän miellyttäviä toimia. Se on aiheuttanut tekijäpakoa. Talouden raamit eivät ole olleet oikein realistisia missään vaiheessa, Elomaa toteaa.
Ville-Veikko Elomaa sanoo, että oman alueensa, eli Päijät-Hämeen osalta hän sanoo, että alueelle kuuluisi väestöpohjaa ajatellen suurempi valtion osuus, kuin mitä sinne nyt saadaan. Hänen laskelmiensa mukaan Päijät-Häme saa tarvittavan rahamäärän vasta seitsemän vuoden kuluttua.
– Päijät-Hämeen aluehallituksessa ja valtuustossa käydään parhaillaan läpi säästökeinoja. Kiinteistöistä tulee tulevaisuudessa huomattavia kuluja. Nämä kiinteistöt ovat ainoa, mistä voimme kuluja merkittävästi järjestellä, Elomaa painottaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen omassa omistuksessa on toimitiloja noin 140 000 neliömetriä ja vuokraneliöitä on noin 250 000. Henkilökulut ja kiinteistökulut muodostavat talousvuoden suurimmat menoerät. Henkilöstön osalta on vajetta, joten sen osalta ei ole talouteen paljon vaikutettavissa.
– Päijät-Hämeessä henkilökunnan osalta meillä on merkittävä vaje. Etenkin tämä näkyy lähihoitajien puutteessa. Lääkäreistä on myös vajetta, Elomaa luettelee.
Palkkojen harmonisointi on tuonut kuluja lisää. Palkkojen osalta budjetissa ei ole enää merkittävästi lisäämisvaroja. Ville-Veikko Elomaa korostaa, että henkilökunnan pysyvyyttä saadaan parhaiten parannettua työhyvinvointia lisäämällä. Se kuitenkin vaatii lisää henkilökuntaa, jotta työtaakka ei käy liian suureksi. Henkilöstölle on saatava luotua sellaiset olosuhteet, että he voivat vaikuttaa omaan työkuvaansa.
– Henkilöstön kannalta siinä ei ole suurta eroa, onko kuntayhtymän vai nyt hyvinvointialueen palveluksessa. Potilaidenkaan osalta se ei ole vaikuttanut merkittävästi. Asiakkaat ikääntyvät, ja iäkkäiden osuus lisääntyy. Tämä meidän on otettava huomioon, ja ohjattava määrärahoja muualta iäkkäiden palveluun, Elomaa summaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän viranhaltijat ovat käyneet lävitse talousarviota sisäisesti, sitä mihin tarvitaan lisää, ja mistä on mahdollisesti jotenkin siirrettävissä. Päijät-Hämeen osalta tilanne on tiukentunut ennakoidusta. Vuonna 2023 pyrittiin nollatulokseen. Lopullinen tulosennusta näyttää 30-58 miljoonan alijäämää.
– Viime vuonna lähdimme talousarviossa vuodelle 2023 vajaan 12 miljoonan miinuksesta, joka valtakunnallisesti oli kohtuullinen, johtuen siitä, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä oli tehnyt talouden kampaamista ennen aluehallintojärjestelmän perustamista, Elomaa huomauttaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2024 budjetin ennakointi osoittaa alustavasti noin 25 miljoonan alijäämää. Vuoden 2023 alijäämä pitää pystyä paikkaamaan viimeistään vuoden 2026 aikana. Ville-Veikko Elomaa toteaa, että siihen pääseminen näyttää melko epävarmalta.
– Mielestäni luottamushenkilötasolla hyvinvointialuejärjestelmä on lähtenyt hyvin liikkeelle. Viranhaltijat ovat joutuneet opettelemaan enemmän yhteistoimintaa poliittisten päättäjien kanssa. Tämä vaatii vielä yhteistä totuttelua, Elomaa kuvaa yhteistoimintaa.
Ville-Veikko Elomaa toteaa tyytyväisenä, että perussuomalaiset ovat nyt mukana Suomen hallituksessa. Näin päästään vaikuttamaan suoraan asioihin paremmin kuin oppositiossa. Valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön on nyt suorat yhteydet.
Lääkärinä Ville-Veikko Elomaa kehottaa kansalaisia varautumaan siihen, että hyvinvointialuiden myötä palveluverkkoa joudutaan rakentamaan uudelleen. Tulevaisuudessa julkisen sektorin tulisi huolehtia kustannustehokkaasti kansanterveyden ylläpidosta, tieteelliseen näyttöön pohjautuvilla toimilla. Yksityisen sektorin palveluita tulisi käyttää tehostamaan hallitusti julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimia, mutta yksityiselle sektorille ei pidä antaa hallitsevaa asemaa verovaroin toimivassa järjestelmässä. Yksityinen sektori voisi lisäksi jatkaa nykyistä toimintaansa terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tarjoajana itsenäisenä toimijana suoraan kuluttajille sekä tarjota myös niitä palveluita, joita julkinen sektori ei katso tarpeelliseksi itse tarjota. Tulevaisuudessa meidän on käytävä julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon parissa kriittisesti läpi ne palvelut, jotka katsomme olevan kustannustehokkaita ja tarpeellisia. Palvelutarjontamme vaatii kriittistä tarkastelua, jotta verovarat riittävät palvelemaan tehokkaasti kansanterveyttä. Ville-Veikko Elomaa ei näe hyväksyttävänä sitä, että yksityinen sektori pääsisi käyttämään yleisiä verovaroja suoraan.
Lähivuodet näyttävät, miten käynnistynyt hyvinvointijärjestelmän aluehallinto muotoutuu ja miten alueiden taloudellinen itsemääräämisoikeus toimii niin että järjestelmä on sekä terveydenhoidon kannalta asiakkaita palveleva, että kansantalouden kuorman kannalta kannettavissa.
***********
Puhe, jonka aioin pitää Tampereen puoluekokouksessa, mutta sitä olisi pidetty vastikään valitun hallituksen horjuttamisena ja putinistisena, joten pidättäydyin.
EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelu
Puheeni 12.8.2023 Tampereen puoluekokouksessa
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä kokousväki!
Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 avasi monelle rautaesiripun itäisen vaikutuspiirin alla eläneelle valtiolle uuden elämän. Suomessa oli vahva tahtotila nopeasti avautua länteen. Suomea kohtasi 1990-luvulla Neuvostoliiton kaupan romahtamisen seurauksena ankara lama ja konkurssiaallot. Suomalaiset olivat siis tilanteessa, jossa Euroopan unionin seireenien kutsu tuntui vastustamattomalta ja lupaukset kultaisesta tulevaisuudesta paratiisissa olivat houkuttelevia. Itsekin uskoin tuolloin, vanhemman polven varoituksista huolimatta, EU:n ylivertaisuuteen. Kukaan meistä ei varmasti halua uudelleen itäblokin käskytettäväksi, mutta onko sen hintana oltava Brysselin palveleminen ja omien etujen polkeminen? Olemmeko edelleen suomettuneita, mutta vain vaihtaneet isäntää?
Perussuomalaisten EU-politiikkaohjelma vuodelta 2019 on kokonaisuutena mielestäni edelleen pätevä ja ajankohtainen lähes sellaisenaan. Tosin meidän on oltava realistisia siinä, pystymmekö oikeasti jäsenenä vaikuttamaan EU:n kehityssuuntaan? Täytyykö meidän hyväksyä asemamme EU:n liittovaltion vähemmistöosakkaana vai tuleeko meidän kokonaan irtautua jäsenyydestä?
Jos me Perussuomalaiset haluamme aidosti jatkaa Suomen valtion ja sen kansan etua, tulee meidän edelleen vaalia Eurooppa-politiikassa suomalaisia ja kristillisen yhtenäiskulttuurin ja valistuksen ajan muovaamia klassisia länsimaisia arvoja. Ennen kaikkea meidän tulee muistaa geopoliittinen asemamme ja varjella omavaraisuuttamme kaikin mahdollisin keinoin energian ja ruoan osalta. Olemme sijoittuneet Euroopan kartalla pohjoiseen ylänurkkaan kauas Euroopan huoltoketjuista ja olemme käytännössä meriliikenteen varassa. Meidän on kansainvälisissä kriiseissä kyettävä tulemaan toimeen pitkiäkin aikoja puhtaasti omillamme. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että ruoan tuotanto ja energiansaanti on turvattu aina ja kaikissa olosuhteissa. Näitä emme voi ulkoistaa EU:n määräysvallan alle.
Geopolitiikasta johtuen emme voi myöskään rakentaa turvallisuuspolitiikkaamme EU:n varaan. Olemme vastikään liittyneet NATO:on. Nato on käytännössä sama kuin Yhdysvallat, koska Euroopan jäsenmaat eivät asevoimiensa suhteen ole ylläpitäneet puolustuskykyänsä toisin kuin Suomessa on viisaasti tehty. Viisautta on puolustuskyvyn suhteen lähentyä suoraan Yhdysvaltojen kanssa, koska todellinen aseapu olisi sieltä käsin ainoastaan saatavilla, varsinkin jos Yhdysvallat vetäytyisi NATO:sta. Yhdysvallat on silti kaukana hädän hetkellä. Siksi emme saa unohtaa diplomatiaa, joka taitona on vähintään yhtä arvokas kuin vahva armeija. Resurssimme eivät ole rajattomat.
Olen huolestuneena seurannut BRICS-maiden kehitystä. Meidän on Suomessa valmistauduttava valuuttakriiseihin ja otettava huomioon entisten reservivaluuttojen mahdollinen äkillinenkin heikkeneminen. Vaikka taloustieteilijät eivät uskoisikaan dollarin nopeaan heikkenemiseen, on minusta Suomessa valmistauduttava kriisiin vähintäänkin ottamalla markka takaisin rinnakkaisvaluuttana.
EU-parlamenttivaalit ovat tulossa ensi vuonna. Toivoisin, että puoluejohto nimittäisi työryhmän, joka laatisi EU-poliittisen ohjelman, jossa kävisi selkeästi esille EU-jäsenyyden haitat ja hyödyt lukuina. Paljonko EU-jäsenyys meille maksaa ja ketä se hyödyttää?
Ukrainan ja Venäjän välinen sota on hiljentänyt EU-kriittisyyttä jopa meidän Perussuomalaisten sisällä. Pelkäämmekö EU-kriittisyydellä olevamme Venäjämyönteisiä? Miksi? Kuulumme nyt NATO:on. Eikö se riitä? Onko EU ollut aidosti yhteneväinen talouspakotteissaan Venäjää vastaan? Onko EU aidosti pyrkinyt estämään, että EU-maat eivät kävisi kauppaa pakotteita kiertävien maiden kanssa? Meidän on kyettävä nostamaan kissa pöydälle rehellisesti EU:n ongelmista ja mahdollisista hyödyistä, mutta ne on tuotava esiin rehellisinä lukuina ja esimerkein. EU-jäsenyyden edut ja haitat eivät saa olla mutu-periaatteella päätettävissä. Meidän on perustettava EU-kritiikkimme tai ylistyksemme faktoihin.
Kiitos.
(3) Ville-Veikko Elomaa, Perussuomalaiset, Eduskuntavaalit 2023 – YouTube
VAALIVIDEONI EDUSKUNTAVAALIT 2023
- Talousarviopuhe 25.11.2024Talousarviopuhe 25.11.2024 Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut! Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis sitoutumaan esitettyyn talousarvioon vuodelle 2025-2027 ilman lisäyksiä tai poistoja. On kuitenkin syytä tuoda esiin erinäisiä poliittisia ja taloudellisia näkemyksiä tulevaisuutta silmällä pitäen. Lahden taloutta koskettaa suoraan ja epäsuoraan maailmanpoliittinen tilanne. Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän levottomuudet heijastuvat suurvaltapolitiikkaan ja luovat tulevaisuuteen epävarmuuksia jo lähikuukausille….
- Puhe, jonka halusin pitää Tampereen puoluekokouksessa 2023, mutta se olisi olluot liian ”putinistinen”EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelu Puheeni 12.8.2023 Tampereen puoluekokouksessa Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä kokousväki! Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 avasi monelle rautaesiripun itäisen vaikutuspiirin alla eläneelle valtiolle uuden elämän. Suomessa oli vahva tahtotila nopeasti avautua länteen. Suomea kohtasi 1990-luvulla Neuvostoliiton kaupan romahtamisen seurauksena ankara lama ja konkurssiaallot. Suomalaiset olivat siis tilanteessa, jossa Euroopan unionin seireenien kutsu tuntui vastustamattomalta…
- Haastattelu Perussuomalaiset-lehtiHaastateltava: Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa, Lahti. Haastattelija: Lasse Koskinen, toimittaja-kuvaaja. Lehti: Perussuomalainen-lehti. Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa toimii puolet työajastaan Mikkelin keskussairaalassa ja toisen puolen yksityisvastaanotoilla Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Luottamushenkilönä hän toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksessa ja valtuustossa. Hän on aluevaltuustossa perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja. Elomaalla on kokemusta hyvinvointialueiden toiminnasta sekä lääkärin näkökulmasta…
- Aluevaltuuston ryhmäpuheenvuoro 2023Aluevaltuuston ryhmäpuheenvuoro 18.12.2023 Sibeliustalo Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät aluevaltuutetut! Olemme tänään kokouksessa päättämässä talousarviosta vuodelle 2024 ja luomassa alustavaa suuntaa taloudelle tuleville vuosille. Politiikan liikkumavara on hyvinvointialueen taloutta suunniteltaessa hyvin kapea. Päijät-hämeen hyvinvointialueella on tehty tasapainottavia toimenpiteitä PHHYKY:n aikana. Tämä valitettavasti näkyy valtiolta saatavassa tarveperusteisessa rahoituksessa negatiivisesti eikä tällä alueella tehtyjä rakenteellisia uudistuksia ja säästötoimia…
- Päijät-Hämeen aluevaltuuston talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro 19.12.2022 PerussuomalaisetPäijät-Hämeen aluevaltuuston talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro 19.12.2022 Perussuomalaiset Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät aluevaltuutetut! Hyvinvointialueet ovat käynnistymässä 1.1.2023. Ensimmäinen talousarviomme on tänään meillä hyväksyttävänä. Talousarviomme on vajaa 12 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta todellisuudessa alijäämä tulee olemaan reilusti suurempi, kun otamme huomioon palkkaharmonisaation, hoitajamitoituksen ja eläkemenoperusteisen tasausmaksun. Horisonttia sumentaa maailmantalouden epävarmuudet kuten kiihtyvä inflaatio nousevine energiakuluineen. Lisäksi poliittiset sekä…
- Myöhäisillan pohdintoja 14.12.2022
- Puheeni mielenosoituksessa WWD 10.0 19.11.2022https://kansallisromantikko.fi/julkaisut-kansallisromantikkoon/kansallisromantikon-videot-odysee-rumble-tokentube-youtube/31963-ville-veikko-elomaa-ps-19-11-2022-helsingissae Puheeni WWD10 19.11.2022 Hyvät kuulijat! Tämä on neljäs wwd mielenosoitus, johon osallistun puhujana. Tämä on suuri kunnia. Kärkeen haluan muistuttaa niin itseäni kuin muitakin läsnäolijoita ja kuulijoita, että wwd ei ole puoluesidonnainen tapahtuma. Näihin tapahtumiin toivomme ihmisiä kaikista mahdollisista liikkeistä ja puolueista, jotka kokevat asiamme tärkeänä. Asiamme on puolustaa ihmisoikeuksia ja yksilön vapautta ja…
- Puoluekokous 2021 haastattelu. Vpj-kisa.PS puoluekokous 2021 – Ville-Veikko Elomaan haastattelu 6.8.2021 by Radio Vapaa Helsinki (soundcloud.com)
- Haastatteluni 19.11.2022. Onko muutosta tulossa 2023?Ville-Veikko Elomaa (ps) 19.11.2022 Helsingissä (kansallisromantikko.fi)
- Lahden Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 28.11.2022https://www.mediaserver.fi/live/lahti Lahden kaupungin talousarvio 2023 Lahden Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 28.11.2022 Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut! Perussuomalaiset ovat yksimielisesti sitoutuneet kaupungin hallituksen talousarvioon. Uusiin menolisäyksiin emme ole valmiita. Budjettiraamin sisällä rahan käyttö on mietittävä tarkasti, hyöty, ei ideologia edellä. Hyötyä ei ole esim. ideologian nimissä tehdyt kymmenien miljoonien katurakennusprojektit. Rahankäyttö tulee priorisoida. Suomi on vajoamassa taantumaan, jossa…
- THL:n linjaa 4. rokotteesta kannattaa tukeaPuheeni WWD10 19.11.2022 Hyvät kuulijat! Tämä on neljäs wwd mielenosoitus, johon osallistun puhujana. Tämä on suuri kunnia. Kärkeen haluan muistuttaa niin itseäni kuin muitakin läsnäolijoita ja kuulijoita, että wwd ei ole puoluesidonnainen tapahtuma. Näihin tapahtumiin toivomme ihmisiä kaikista mahdollisista liikkeistä ja puolueista, jotka kokevat asiamme tärkeänä. Asiamme on puolustaa ihmisoikeuksia ja yksilön vapautta ja ennen…
- Voitko vähentää syömistä 70%? -Kohta voi olla pakkoJos olet normaalipainoinen pituuteesi nähden ja painat noin 70 kg, tulisi sinun saada ruoastasi energiaa päivässä noin 2100 kcal. Laskukaava on siis 30 kcal x normaalipainosi. On olemassa monimutkaisempikin kaava, joka ottaa huomioon iän. Tämä laskukaava antaa hieman alemman energiantarpeen ikääntyneemmille, koska aineenvaihdunta tunnetusti hidastuu iän mukana. Marttojen kotivara Marttojen kotivarasta näemme karkeasti sen, mitä keskimääräisen…
- VAPAUSPUHESuomenkielinen kansa asuinalueineen on ollut tunnetun historiansa ajan idän ja lännen etupiirien taistelukenttänä. Ruotsin vallan aikana olimme käytännössä läntisen valta-alueen siirtomaa, josta luonnonvarat ja sotilaat vietiin suurvallan omaan käyttöön ja omiin tarpeisiimme jäi verotuloista noin puolet. Olimme sotatanner ja puskuri itää vastaan ja kansakuntamme kärsi toistuvista sodista eikä meitä suomenkielisiä kansakuntana juurikaan arvostettu. Autonomiaan Venäjän…
- Muurinaukossa-paastopäivä | Rukousterveisiä Päijät-Hämeestä | TV7 2.6.2022 klo 18.30Muurinaukossa-ohjelmassa myös allekirjoittanut antamassa rukousaiheita Päijät-Hämettä koskien kohdassa 1 h 16 min. Muurinaukossa-paastopäivä | Rukousterveisiä Päijät-Hämeestä | TV7
- ATOMIstudio 18.5.2022; vapaata keskustelua ja filosofointia
- Strategiaseminaarin puhe 9.5.2022Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja hyvät virkamiehet ja -naiset! Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puolesta haluan todeta, että olemme ryhmänä tyytyväisiä tähän saakka tuotettuun strategiasuunnitelmaan. Tämä, nyt valmistumassa oleva strategia on hyvin rakennettu ja sen sanamuotoihin ja ideologiseen sisältöön on paneuduttu pietiteetillä. Strategiaan on asetettu kolme tiukkaa ja vaativaa päätavoitetta: Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut erinomaisella asiakaskokemuksella Vakiintunut…
- SOTA, IHANA KAMALA SOTAVenäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 (Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 – Wikipedia). Suomessa oli jo kesästä 2021 lähtien mediassa alkanut Nato-myönteinen keskustelu. Monet kansanedustajat aloittivat suorasukaisia Nato-kannanottojaan viimeistään syksyllä 2021 (Elina Valtonen: Suomen tulisi liittyä Natoon | Verkkouutiset). Itselleni ei ollut yllätys, että hyökkäys Ukrainaan sai Suomessa monen NATO-kielteisen henkilön kääntymään läntisen sotilasliittouman kannalle, vaikka aiemmin olivat…
- Mitä minä voin tehdä ollakseni omavarainen?Viime aikoina omavaraisuus ja suomalaisen maatalouden tila ovat nousseet puheenaiheiksi ja otsikoihin yhä tihenevässä määrin. Useat puolueet ovat ottaneet teemoikseen suomalaisen maatalouden tukemisen ja omavaraisuuden kehittämisen. Erilaiset ruokapiirit, osuuskuntamallit ja muut ideologiset ryhmittymät puhuvat lähiruuan puolesta. Päädyimme pohtimaan, mitä minä yksilönä, voisin tehdä omavaraisuuden varmistamiseksi ja kotimaisen pienmaatalouden pelastamiseksi. Viitaten Helsingin Sanomien artikkeliin 26.3.2022 Pärjääkö…
- Puheeni WWD 7.0 Jyväskylässä 19.3.2022Globalismi wikipedian määritelmän mukaan: ” (politiikka) ylikansallisen päätöksenteon kannattaminen mieluisampana asiana kuin kansainvälisen oikeuden perusperiaate kansakuntien itsemääräämisoikeudesta” Viimeisen kahden vuoden aikana globalismi on iskenyt omaan tajuntaani ennennäkemättömällä tavalla. Toki olen tiedostanut ylikansallisten organisaatioiden ja suurten globaalien yritysten olemassaolon, mutta en ole konkreettisesti ymmärtänyt sitä, miten suurta valtaa ne omaavat. En ole oivaltanut, että monen kansainvälisen yrityksen budjetti ja siten…
- Donbass, Suomi, Nato, EU. Mitä tapahtuu nyt 21.2.2022?
- Puheeni mielenosoituksessa WWD 22.1.2022 HelsinkiFilmannut ja editoinut Pasi K. Pelkonen
- NATO-keskustelu 17.1.2022Alustuksena NATO-keskustelulle Olli Kotron haastattelu Brysselissä.
- Myöhäisillan pohdintoja 2.1.2022Myöhäisillan pohdintoja – Vieraana Ville-Veikko Elomaa Myöhäisillan pohdintoja – 2.1.2022 Vieraana Ville-Veikko Elomaa